Sivu aiheen

menee tämä, mut mun on vaan pakko mainostaa.

Sain eilen Tonyn mun kanssa leffaan Avatarta kattoon. Mun etukäteistieto siitä oli traileri, yhet haukut ja yhet kehut. Menin silleen semifiiliksellä: ei hirveitä odotuksia. Paitti että mä kuvittelin niiden 3D-lasien olevan sellaset, jotka tuli joskus Aku Ankan mukana: toinen linssi punanen ja toinen vihree.. :D!! No ei olleet. Ja mä en ollut ikinä ennen kolmedeeleffaa elokuvissa nähnyt. Enää mä en muita haluis nähdäkään.. jessus mikä elämys!!

Ite elokuva sitten. Mä oon IHAN myyty. Mikä tarina, mikä toteutus, mitkä tehosteet ja mikä mieletön sanoma!! Mä jopa väitän, että ihmiset voi jakaa tuon leffan perusteella kahteen kastiin ihmisen elämänfilosofian ja periaatteiden mukaan. Ne, joihin se uppoaa, on elämää ja luontoa kunnioittavia, toisia arvostavia ja pitää tällaisia asioita tärkeänä. Ja ne toiset: ne on niitä Avatarleffassakin nähtyjä sotureita. Tekee, mitä käsketään ja elää ei-tunteella. Mä kärjistän tahallaan: mä oon sellanen. Tykkään saada ajatuksia liikkeelle. Ja tää leffa sai mun ajatukset juokseen. Mut menkää hyvät ihmiset kattoon se leffa, kolmedeenä!! Oli sikasiistiä olla yhtäkkiä keskellä saniaispusikkoa tai saada haituva koskeen melkein omaan poskeen.. :)

Sit pakolliset: pennuille kuuluu kaikille hyvää! :) Felix koettelee rajojaan uudessa perheessä, mutta on osoittautunut reippaaksi ja energiseksi shelttipojan aluksi!! Oodi on puolestaan luonut luottamussiteen Miaan ja Hippu on saanut uuden, pienen ystävän. Myrtti on toipunut sisarustensa menettämisestä ja paahtaa pitkin kämppää äireensä villoissa roikkuen: Kaapeli on onnensa kukkulalla, kun saa leikittää pentuaan!! Eli kaikilla kaikki hyvin. Huomenna olis treffit Kaislan ja Felixin kanssa: mennään kattoon Särön treenejä nelisin. :) Pusut pienille ja terkkuja!! Ollaan kuulolla!!