lauantai 30. huhtikuuta 2011

Mr Murphy

kehissä jälleen. Huldalle nousi yöllä kova kuume. Starttien aikaan olemme istuneet lääkärissä. Eli ei kisoja Särön kanssa. Tällä hetkellä ei edes pysty harmittelemaan, se tunne on peittynyt huolen alle. Toivomme pikaista paranemista.

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Eväiden syömisen aika

on ollut tällä viikolla ja jatkuu huomenna.. Eli edellisen blogipäivityksen otsikkoon tässä viisson.. :D Meillä on ollut treenit tällä viikolla kahdesti: tiistaina Myrtin kanssa ja eilen Särön kanssa. Eka Yybaniin ja tiistaihin. Meidän treenit meni päin persettä. Ihan järkkyä.. Joo, osasyy oli siinä, että kolmoseste oli rengas ja Mypa on tehnyt sen radalla kertaalleen pari kuukautta sitten. :D Mutta mä tein sen ennen rataa muutaman kerran, jotta muistuu mieleen. Sit päätin -viisauksissani- ottaa kolme ekaa estettä kutsuna; treenata sitä. Kaks hyppyä suorassa linjassa ja kolmosena rengas. Suoraa siihenkin. Ja joka ikinen kerta Myrti kiersi sen renkaan.. voi vide!! Mä ääliö en osannut lopettaa ekaan ohijuoksuun vaan koetin vielä pari kertaa.. niinpä.. Sit meni sen kyllä yksittäisenä oikein, mutta ennätti siinä välissä koettaa hypätä jo jostain kolostakin ja paukautti selkänsä.. onneksi ei jäänyt ahistaan ja teki sen sit oikein. Mut tää tekstin kirjottaminenkin hävettää.. No, onneks tajuan ees hävetä. :)

Muutekin mun Jennin saamat ohjeet oli päässä, mut ei toteutuksessa.. ohijuoksuja tuli ja mä olin jotenkin ihan pihalla.. Myrtti varmaan tajus mun tahmeuden ja se ei liikkunut musta ollenkaan niin räpäkästi, mihin oon tottunut. No, onneksi tuli muutamia onnistumisia ja saatiin leikkiä ja pitää kivaa. Ens kerralla pitää yrittää oikeesti enemmän tosissaan. Mut puolustukseksi sanottakoon, että on tosi TOSI vaikeeta yrittää keskittyä hartioihin. :) Mut mä jatkan yrittämistä.

Sit eiliseen ja Säröön. MEidän treenit meni oikeestaan tosi hyvin! :) Mä toki teen samoja virheitä edelleen: jätän Säröä tekemään yksin ja selän taakse.. mut jos niitei lasketa, niin hjuva!! Särö toimii nykyään ihan hirmu paljon paremmin jo mun kanssa. Aletaan tajuamaan toisiamme. :) Puomi on vielä ihan vaiheessa, mut kyllä se siitä. Ihmettelen vaan, että mikskähän mä kisaan sen perusradankin huomenna.. ahneella on.... :D Joo-o: me kisataan huomenna kaks rataa: perus- ja hyppis! :)Ja mua jännittää jo etukäteen ihan simona.... Mä tiedän, että Särö on kisatilanteessa ärsyittävä.. se ei keskity samalla powerilla, kuin hallissa. Se bongaa radan vierellä olevia koiria ja ehtii nostamaan niille häntäänsä.. ja herpaantuu radalla. Se tarvii treeniä kisatilanteissa ja mä eilen pyysinkin treenikavereita hengaileen radalle, kun Särö menee. Ja toimi. Ja siks me kisataan se perusratakin, vaikkei puomi ookaan vielä valmis. Pitäkää peukkuja.. Harmi, että sääksi on luvattu hyytävää..

Eip muut sit koirarintamalla. Ja Huldan kanssa ei onneksi -kopkop- ihmeempiä. Flunssasta on toivuttu. Syömisen kanssa "ahistutaan": neiti syö maailmankaikkeuden huonoiten. Aamupala ja lounas on käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Välipala menee jo paremmin ja iltapuuro on yleensä ok. Päivälliseksi syö pelkkää lihaa: muut plokkailee suusta veke. Että näin meillä.. Meillä on näemmä joku tasapainotus menossa: mä kun oon kasvissyöjä ite.. :) Muuten meno on mallikasta: kontataan jo kovaa ja noustaan kaikkea vasten seisomaan. Käppäillään talutettaessa (ei voi vielä puhua, että kävellään talutettaessa.. :D) ja ensikengät on hankittu ulkoiluun. :) Aika menee niin hirmuisen nopeasti vaan.. mä järkytyin tajutessani, että mulla olis enää pari viikkoa vanhempainvapaata!! Kauheeta! :) Onneksi hoitovapaa jatkuu: oon kotona Huldan kanssa vielä ainakin vuoden, haaveissa kaksi vuotta. Aika sen sit näyttää.

Et näin. Mukavaa wappua kaikille: älkää paleltuko! :)

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Eväitä agielämään

tuli tänään repullinen. Tai varmaan rinkallinen, jos reppuvertausta käytettäis. Jenni tuli pitään mulle privaattitreenit ja voi että oli mahtavaa!!! Mä soitin Jennille apua-puhelun reilu kuukausi sitten ja avauduin siitä, miten Myrtti kiitää esteiden ulkokautta ohi. Kaarrattaa sata lasissa. Ja mä en tiedä mitä teen väärin ja silti tiedän, että tää on "suht normaalia paimenkoirajuttua". Niinku olikin. Tyypillistä etenkin bortsuille, kertoi Jenni.. :D No, syy selvis heti ekassa pätkässä. Hartialinjat. Mä en IKINÄ ollut ajatellut, että Myrtti lukee mua niin tarkasti. Että mun hartioiden suunnalla olis mitään väliä. Mut sillä oli!! Se nappas salamana mun hartioista suunnan itelleen, oli siinä vaiheessa ihan sama, mihin kädet näytti!! Jestas!! Jalkaterillä pelattiin myös; ne näyttää sinne, mihin mennään. Ja sit mun liikkuminen. Jenni sai mut tajuamaan, että mun on ihan turha juostakipittää, jos koira ja mä mennään eri suuntaan.. :D Että mun pitää PYSÄHYÄ välillä ja odottaa Mypaa kera hartioiden! Ja niin pikkukoira pelitti hienosti!!

Toinen ahaa-elämys tuli törkkäyksestä!! Me tehtiin kuvio, missä oli kaksi hyppyä suorassa linjassa ja sit kolmas oli 90 astetta sivulla ja oli takaavientinä. Mä, agilityn elävä fossiili (aka siili) olin siinä vähän hoomoilasena, mutta Jenni näytti ja opetti, miten mä sain Mypan ottaa sieltä kolmoshypyn VIERESTÄ törkkäämällä sen vaan kakkoselle vastaan ja sit pakkovalssilla kolmosen yli!! JA SE TOIMI!!! Voi elämä!! :DDDDD Mä oon niin hirveän iloinen!! Ja etenkin siitä, että Jennin mielestä Myrtti oli mainio pieni koira.. ;) Sain kovasti nyt eväitä siihen, mitä ja miten sen kanssa teen. Pieniä pätkiä, paljon palkkaa, hartialinjat kuntoon ja ei ohituksia. Puomin alastulotreeniäkin otettiin: nyt mä sain siihenkin varmuutta. Niin mahtavaa!! Kiitos Jenni tuhannesti!!!!

Koska tunti on pitkä aika pienelle koiralle, otin mä Särön mukaan: sain senkin kanssa näyttää ongelmakohtia. Jenni tuumi, että Särön ohjaus on aika erilaista tällä hetkellä kuin Mypan. Että mun kandeis joko keskittyä nyt toiseen (Myrttiin) ja jättää Särö pois tai sit aleta ohjaamaan niitä samalla tavalla. Sit mä sain ihan hirveän syyllisen olon siitä, että oon murissut Särölle muutamista riman räiskimisistä ja syy on ollut niissä hemmetin hartialinjoissa taas.. että Särö vois kuitenniin pelittää samalla ojaustyylillä, sillä se tykkäs kun mun hartiat oli oikeaan suuntaan.. eikä rimat kolisseet silloin. Ja puomin alastuloa tehtiin myös: siinäkin mä ääliö tein ensin kokeeksi koko puomin ja karjaisin, kun loikkasi... vaikka olis pitänyt tehdä ensin muistutuksena pelkkää alastuloa.. :( Huono, huonompi, mä.. :(

Mut mä olin tosi tyytyväinen molempiin koirin. Ihan tooooosi tyytyväinen. Molemmilla on kova into ja ilo tehdä töitä, molemmat palkkautuu äärettömän hyvin sekä lelulla että mukana ollella valkosipulimarinoidulla kanalla.. :D (maustettu Huldalle ite kanaa siis) Molemmat kestää toistoja ja tykkää lajista. Niin mukavaa!! :) Säröllä olikin nyt agilityviikko, sillä torstaina sillä oli omat treenit, jotka piti tällä kertaa Sonja. Sain oppia jo tuolloin niistä jalkateristä ja täytyy sanoa, että son kyllä vaikiaa näin aluksi!! Mut en lannistu.. :) Mä opettelen sen vielä. Lupaan. Nyt pitäis sit päättää, kumpi meistä vappuna kirmaa Sääpän kanssa hyppiksen. Puomi pitää vielä saada kuntoon, joten muita ratoja emme haaveile. Hyppisnolla Säröllä on, joten mitään ressiä ei ole. Nyt mennään treenaamaan sitä kisavirettä, mikä Säröllä tuppaa välillä olla omituinen.. :)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Ulkoasu

muuttuu, kun "muutakaan tekemistä" ei ole.. :D Joskaan se pieni ihana olio ei näy mun blogissa!! Se, mikä sanoo sen "hello friend" - Harmi!! Lisäsin myös muutaman suosikkiblogin tuohon sivun linkkeihin. Särön pojan Krumin blogi, Minimonsin ja Juhan helppoihin nolliin :D! Yläkuvassa Oodi, Myrtti, Carro ja Särö.

Mut sitten pientä treenikertomusta. Särön kanssa oli torstaina ohjatut treenit, kouluttajana Mikkilän Sari. Treenit oli loistavat, joskin mä vähän epäilin -tuttuun tyyliini- itseäni. Että ehdinkö tuonne ja sinne ja tänne. Ehdin mä! Kun vain laittaa ehtimään!! :D Otin yhden hienon niiston, mitä juurikin vasta aloin Särölle opettaa. Se uskaltaa kuitenkin hypätä mua kohti ja ihan siivekkeessä kiinni. Joten ei ollut ongelmaa. Sit tein yhden pakkovalssin coachin pakottamana ja hyvä niin: sehän oli ihan kiva kuvio! :D Särö polki hienosti ja toimi paljon paremmin, kuin olin kuvitellut tauon jälkeen. Ja ensimmäisen kerran kunnolla mun kanssa. Sen testosteronitaso on varmaan jäätävä tuolla treeneissä, sillä on NIIN miestä.. mut mä kiinnitän siihen huomiota ja uskon, että se ei tuu olemaan ongelma. Puomin alastuloa aloin nyt sit opettaan ihan aasta ja alusta. Mun tyyliseksi. Eli kisoihin ei päästä piiiiiitkään aikaan. Mutta jospa se menisi perille.. mä ääliö vaan tajusin käyttäväni samaa käskyä, kuin Tony omassa tyylissään.. sit ihmettelin, kun Särö rynni.. kumma juttu.. :D!! Mun pitää siis tietenkin vaihtaa käsky, kun metodi muuttuu. Heureka sille!! :) Jäi niin hirmu hyvä fiilis, että aloin kurkistella hyppyratakisakalenteria.. :D

Myrtti pääsee viimestään lauantaina treenaamaan, kun Jenni tulee meitä kouluttamaan. Meillä on oikein oma tunti varattuna, privaattisellainen. Saadaan sateisti apua ja hyviä ideoita: ootan sitä innolla, mutta vähän "nolona".. me ollaan NIIIN alussa vielä.. vaikka ikää ym olis kyllä.. Mutta mä lupaan, että se tästä! :) Harmikseni mä älysin (kiitos Mian), että mei päästäkään agirotuun: mulla oli tavote saada Mypa siksi kuntoon: oltais saatu Trickteamin ihka ensimmäinen rotujoukkue kasaan!! (Carro, Särö, Myrtti, Xy ja Oodi: olis ollut varallekin joku!! :)) Mut.. moomma sillon Italiassa lomalla. Eli mitään deadlinea ei esteiden opettamisen kanssa ole. Huh.. :)

Eip muut. Palaan lauantain jälkeen asiaan. Ihanaa ja aurinkoista kevättä!!! Naatitaan. Ennenko käärmekset herää... :(!!!