:(

Alotetaan hyvillä uutisilla. Mistä on dokumenttiä alla: Särö syö! :)
Tosin, kuten kuvakin kertoo..
oli pakotettuna "siihen". Ostin kanan rintafilettä ja naudan jauhelihaa. Tarjosin ensin aamusella nappulan seassa molempia. "Pyh", sanoo hän. Heitin mössön pönttöön ja aloitin alusta. Voinökäre pannuun ja rintafilettä sekä jauhelihaa sekaan. Ruskistus, tarjoilu lämpimänä. "No, voin syödä", tuumii hän. Ei hotki, ei ahmi. Mutta syö, kaiken. :D Ja eilen illalla oli syönyt (armosta?) nappula-ateriansakin pohjia myöten. Kanalla ja naudalla höystettynä. Jospa se, siitä. Kun juoksuiset naiset haihtuu elämästä.. :) Hymy käy tänään viimeistä kertaa meillä treffeillä. Säröhän astui Hymyn maanantaina, mutta eivät ole jääneen lainkaan nalkkiin. Enskertalaisella pojalla kun on "vähän" herkässä tuo turpoaminen.. :D Paakapieni. ;D Mutta pääasia, että "juttua meni sinne, minne pitikin". Paljon. Joten peukutethaan peukutethaan. Tänään toivotaan, että ei olis vielä myöhästä (proge oli to 9:n kieppeillä), joten jos siihen on uskominen, niin on myöhästä. Mut muiden käytöksestä ja Hymyn vuodonväristä päätellen ei. Nähtäväks jää.

No sit siihen toiseen... huonoon uutiseen. Carro oli eilen iltalenkillä lähtenyt juoksemaan

metsäautotietä ja jotenkin"nuljauttanut" jalkansa. Ei varannut sille lainkaan. :( Itse tulin työreissusta illalla ysin maissa: kolmijalanen koira tuli vastaan.. Mä olin NIIN huolissaini. Ranne oli jo selvästi turvonnut, vaikka Tony oli pitänyt siinä kylmää. Aamulla, herätessäni, tilanne oli ihan sama. Soitin klinikalle heti sen auettua- lupasivat ottaa meidät hetimiten johonkin väliin; ajat menneet. Eläinlääkäriksi saimme ortopedian (?) erikoislääkärin Rintasalon Jarmon; hyvä niin!! Ranne väänneltiin ja kuvattiin. Ensipelko oli onneksi TOIVOTTAVASTI väärä.. kuvassa ei murtumia eikä pahoja repeämiä. Ja jotta tilanne olis erityisen nolo, niin meikä meinas kupsahtaa jalkaa paketoidessa. Hikikarpalot ottalla, naama valkosena nieleskelin ja hengittelin. Sit oli pakko sanoa, että on vähän paha olo.. tuoli pyllyn alle ja hengittelyä.. hitto ku noloa.. Diagnoosiksi tuli siis paha venähdys. Koko jalka paketoitiin ja lepoa kaksi viikkoa. Jos ei varaa viikonlopunkaan jälkeen lainkaan, takas. Jos turpoaa, takas. Ja jotta tilanne olis mahollisimman kaoottinen: Carron astutuksesta tänään kaks viikkoa. Jee. Eli nyt sitten tarvittais taas niitä peukutuksia.. paranemiselle!!