sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Mä oon toi

Mustalla pohjalla keltasia pilkkuja. Valoa näkyvissä siis igen. ;) Tony oli juossut eilen elämänsä ekan maratonin ja hirmuisen hienoon aikaan!! 4.24!! Mä oon aika ylpevä.. ;D Mullahan siis on valtava osuus koko jutussa.. *hihii* Mä olisin jakasanut tässä helteessä EHKÄ kaks kilsaa. Jos olisin oiken repinyt itestäni irti. Mut sain mä illalla tehtyä kunnon, pitkän lenkin Anun ja tyttöjen kans. Oli seki jo jotain.

Kivaa on sekin, kun arki helpottaa juoksun loppuessa. Särö syö taas ja niitä voi pitää yhdessä kaikkia. Pieni asia, mut helpottaa elämää isosti.

Sit, sää on ihan superhieno!! Mä, joka en oo mikään aurinkofriikki, ni saan iloa silti tästä!! Vielä, kun nurtsilta sulais nuo lannotteet, ni sais antaa koirille sinne taas potkaluut! ;) Nyt en tohdi, ettei mee myrkkyä luunmukana. Ei kai se terveellistä voi olla?

Mä olin eilen kuunteluoppilaana Jaakon kurssilla. Melkosen hienoa on agiliito nykyään.. tuntuu, että voiko sitä enää ysikytluvun agilitaaja ollenkaan agilitoida? *hihii* Tosin, nyt mä tiedän niiston ja käärmekäden. Kai mullakin toivoa on.. :D Mä olin tosi paljon Jaakon kanssa samaa mieltä: koira pitää kouluttaa hyvin, ohjaajan pitää ennakoida ja liikkua.. mut sit se, että mulle ehkä sopii vielä yksinkertasempi ohjaaminen. Ainaki vielä. Musta tuntuu, et moni haluaa nykysin viljellä noita uusia tyylejä ja ihmiset unohtaa sen pohjan, mikä pitäis osata kans. Mistä Jaakkokin puhui. Mut en tiiä, onks tää vaan vanhuutta? Noh, täytyy sanoa, että kun sen osas ja kun se meni oikein, niin soli hirmusen hienoa! Ja jos sillä tulee Zenjaakkomaiseks, ni sitä sit! Jotenki musta se villakoiran ydin kuitenniin oli se koiran kouluttaminen. Vaikka sit siihen niistoon ja käärmekäteen. Kouluttaa nekin piti. Joten, samoilla linjoilla jatketaan. Tiitsingtiitsing.

Jaa. Noh, mut senmoista. Nyt mä oon suunnitellu, että Carro sais keppitehotreeniä. Mä naksuttelen sille välejä ja se tekis kepit kerran päivässä. Joka päivä, kerran. Eiks se olis aika jees? Meidän agilityelämä siirty taas viis kuukautta tän juoksupentuhässäkän takia. Mut hei, meillä on aikaa.. ehkä. :D Carro muuten ei käynyt vielä laboratooriossa. Mä ajattelin, että mun täytyy koettaa sulhon kanssa vielä kerran: tiedän sit, että tein kaikkeni.. Ja niin mä ajoin to vielä kerran sulholaan. Ja hammasta satoi. Carro oli oikea naispaholainen.. flirttas, heilutteli häntää jne. Ja kun uros tuli selkään, ni hammasta tuli. Sit taas heiluteltiin häntää.. Uooh. Ollaanko me naiset tollasia? Joskus? Antaa ymmärtää, muttei.. juu nou.

peeäs: en saa kappalejakoja. Kele!! Tein ne neljästi ja aina ne katoaa.. kestäkää.

1 kommentti:

  1. Sää kyllä tekee ihmeitä mielelle!
    Mä odotan, että meiän tilaama ajelukone tulis ja Hippi pääsis bikinikuntoon ;) Sit tuun Seinäjoelle katsomaan mummin Totoro-shelttiä, joka on kuulemma ihana ku mikä! Mennäänkö yhdessä lenkkeilemään jonnekin käärmeettömälle alueelle sitten? :)

    VastaaPoista