, sillä mitään isoa ja oikeaa ei ole tapahtunut. Arki vain rullailee. Kaapeli on agibaainailusta tauolla, sillä se juoksuilee. On muuten melkosen rasittavaa taas elää juoksuisen nartun ja uroksen kanssa.. Ei sitä muista, ennenkuin se taas on ajankohtainen asia. Vaikka väliä on reilu 4kk, niin näemmä kaiken voi unohtaa. Vielä ei ole NE päivät. Lenkillä voin pitää molempia irti, eikä Särö ole ollenkaan menossa selkään. Mutta nuolee se äitiään ja hännystelee pätkittäin sisällä. Toisaalta mä olen aika kiitollinen sen nenästä: tietää, milloin on aika ja milloin ei.
Särppä pääsi tiistaina ageilemaan Tonyn kanssa. Mulla on kouluttajana yksi iso ongelma: mä kuksin pilkkua. Nyt, kun on päästy pihalle, niin tein tietenkin pitkän radan. Siis toistakymmentä estettä ja reilut välit. Pääsee koirat lentämään, eikä tarvi pelätä seiniä otsassa. Noh, koska mun ideologiaan ei sovi se, että "meni ihan hyvin, seuraava", ei keretty tekeen, kuin se yks pätkä!! Voi elämä.. mä en tiiä, mitä teen jatkossa. Joko lyhennän ratoja tai lakkaan viilaamasta. Ja siihen mustei ole.. Sniif.. :( Ja nyt vois sanoa, että Säröllä ja Tonylläkin oli yks ongelma. Paimenongelma. Särö nimittäin hylki ihan kunnolla Tonyä heti alkuesteillä. Mennäviiletti ohi ulkokautta jne. Musta se pitäis heti "lempeesti" katkasta käteenpalkkaamalla ja poikkasemalla se liitely heti. Pitää katella. A:n ne meni niin, että mun sydän oli tulla suusta ulos.. Särö lensi harjan yli hirveellä loikalla ja ihan notkautti selkäänsä, ettei lentäny ympäri.. kiesus!! Jospa se oppi itekin siitä jotain.. Pussin ne teki toista kertaa ja se oli heti radalla.. :D Nou problemo. Samoin pituus ja okseri: toista kertaa koiralle esillä ja radalla.. Ja ne mentiin hyvin. Ou jee. :) Kepeissä on vielä kaaret ekassa ja vikassa välissä. Mut musta ne saa vielä ollakin. Puomia eivät vielä ole treenanneet ollenkaan: Tony tekee sitä eri lailla, kuin on tapana. Saas nähä, miten äijien käy.. :D Mä peukutan!!
Siinäpä sitä. Arkea. Mä kerron taas, jos ja kun, on kerrottavaa.. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti