Agimaraton

päivä oli eilen. Meillä on Tonden kanssa semmoinen reipas neljän tunnin agilitypäivä tuo tiistai. Särö treenaa Tonyn kanssa kuudesta seiskaan ja mä oon ope. Sit on alkeiskurssi, mikä pidetään puokkiin ja sit Carro treenaa kasista ysiin ja Tony koutsaa meitä. Sit, kun alku- ja loppuverkkaan varaa sen about puolihoo, ni kas, neljä tuntia. Eiks siinä ajassa jo juosta joku maraton? :)

Särö siis ekassa ryhmässä. Mua nauratti! :) Se on aika liikkis. Tekee kovasti töitä, että pääsee lujaa. :) Ärisee ja haukkuu mennessään, etenkin, kun pitäisi (nimenomaan) kääntyä! Tony sai joka kerta haukut! :D Kääntyä sei osaa: poimii esteitä ja etenee. Mut eipä se voikaan osata, kun ei sitoo sille opetettu. Puhuttiinkin, että sitä pitää nyt ruveta Särpälle opettamaan. Sen hypyt oli varustettu kahdella rimalla ja toinen pää oli 40:ssä ja toinen 30-35cm. Nou brobleemo. kop-kop.. Välillä tuli vielä semmoinen shelttiohitus, satunnaisesti. Mut eipä se mittään. Son musta ihana.. :D Yllätys! :)

Sit oli alkeiskurssin vuoro. Non kyllä ihania!! Putkea, hyppyä ja pöytää kerettiin tekeen. Ensin niin, että Tony otti hyppyä puolen väen kans ja mä putkea toisten kans. Sit vaihdos ja sit mä läksinkin verkkaan Carroa ja Tony jäi opettaan pöytää. Voi elämä kun mä tykkään nähdä, miten koirat oivaltaa ja oppii! Ne on innoissaan, iloisia ja ohjaajat hymyilee paljon! :) Ihanaa!! Muston kiva opettaa niin, ettei pureksita valmiiks: koirat saa ite tajuta, mitä haetaan. Mahtavaa!!

Ja sit Kaabelin ryhmä. Meillä on käynyt mieletön flaksi, sillä kaikki kolme ryhmää on tosi mukavia!! Molempien ryhmien väki kävi verkkaassa hyvin ja mä turhaan ressasin sillä itteeni. Tony oli tehny ihan ookoo treenin ja silläkin oli sama teema, kuin mulla ekan porukan kanssa. Vauhti ja hallittavuus. Se on muuten hankala aihe! Oikeesti. Carro meni tosi hienosti!! Mutta.. tiiätte kyllä.. Ei, nei ollu kepit: se meni ne J U M A L A I S E S T I !!! Kovaa ja oikein! Ihan IMI niitä!! Mä niin naatin!! Mut ne rimat.. mäenkestätätäenääyhtään. Oikeesti. Mulla olis valmis koira. Ihan kisavalmis. Mut.. nii-i. Ei kandeekaan. Ei mitään järkeä, jos rimat ei pysy. Tosin, mä myönnän, puolet tuli mun mokilla alas. Tai reilukin puolet. Mut silti. Mä oon aina ollu sitä mieltä, ettei koiran sais piitata, vaikka ohjaaja tekis kärrynpyörää. Mä paiskon kättä kurveissa alas ja kiljun maaliriman päällä jippiitä. Ja sei kestä niitä. Heti kolajaa. Joten, mun pitää skarpata ja Carron pitää skarpata. Jos yhessä? :)

Oli silti kivaa ja himottaa treenata. Mä nimittäin jouduin kans miettiin ohjausta ja vetoja jne. Ja ne toimi!! Miun pikkukaa ymmärsi, mitä tarkotin vastasen vedolla, vippauksella, leikkauksilla jne. Ehkä se joskus ymmärtää, mitä tarkotetaan "hyppy"-käskyillä? :D