Bensaa suonissain

laulaa Kaa ja Särö. Oltiin nimittäin treenamassa oikein yhdessä, piiiiiiiitkästä aikaa ja ihan eri fiiliksellä. Oli puhe, et treenaillaan jotain ohjauskuviollista hommaa (siis tekniikkaa), keppejä, radanlukua ja jotain yksittäistä juidua. Mut, eipä sit tehtykään kaikkea; syy selvii myähemmin.

Oli siis ihan hyvä mieli, kun starttasimme kohti hallia. Otettiin Demikin mukaan, ihan dementianehkäisymielessä virkistäytymään vaan. :) Demi tykkää fiilistellä hallissa ja miksipä sei sinne saisi mukaan? Repo ja Hiisi jäivät sit kotiin, sillä kaks suoraahuutoa kiljuvaa per treenikerta riittää. Kiitos. Mutta samalla Repo ja Hiisi saivat ihan karmean koulun.. Niille jätettiin sitruunapannat kaulaan.. KÄÄKS! Tosin molen ostanut täytteeksi tuoksutonta suhinaa, mutta silti.. Oli IHANAA tulla kotiin, kun kukaan ei huutanut peräsuoli pitkällä ikkunaa vasten. Ihan oikeesti. Mut Revon naama oli sen näköinen, että sillä EI ollut ollut ihanaa. Jospa se siitä, vaiks. Tarkotus olis saada kaikille vuorollaan tätä elämän kovaa koulua. Wiil sii.

Sit treeneihin. Tehtiin reipas alkuverkka ja päästessämme hallin pihaan, oli sinne tullut tuttuja: Elli ja Jukka shelttitrion kanssa! :) Olipa kivaa! Mää sit kutsuin heidät treenaamaan meidän kanssa: tekis Särölle kutaa saada häiriötä muistakin, kuin äidistään ja Demistä. Noh, eka treeni oli lämppärimielessä. Tehtiin ympyrätyyppinen "rata", missä putki uulla, siitä kepeille, hyppy samassa linjassa, mistä tiukka käännös ja ohi tyrkkyAan toiselle hypylle. Siitä kulmasta puomille, mistä sit taas sinne loivaan uuputkeen ja uus rundi. Kaa alotti. Kepeillä oli kaaret ekas ja vikas välis. Se keppien jälkeinen rima oli 40cm, se toinen oli vino: 30 ja 35cm. Hyppäs sikahyvin molemmat. Ei karannu Aalle, mistä olisin voinut lyödä vetoa. Puomin kontakti ekarundilla hyvä, tokalla ei. Luki hyvin rataa ja pelitti puomia lukuunottamatta tosi jees. Tosin, kepit oli aavistuksen tahmeet, kun jäin jälkeen ja käskytin meneen mun eellä. Tein sit pelkän puomin ja pelkät kepit pari kertaa. Parani. Molemmat.

Sit Särö. Sille helpotettiin niin, että kepeillä kaaret keskiväliä (2 kaarta) lukuunottamatta paikoillaan. Sit A vietiin tyrkkyämästä kokonaan pois ja Särö ei mennyt puomille, vaan suoraan putkeen, mikä oli siinä puomin vieressä. Ja sit sen jälkeen normihyppy, mistä alku-uuputkeen. Ja rimat 30cm ja osittain vinoiksi tms. Ja sit baanalle. Se hyppää makeesti ja menee miljoonaa. Mut ei se vielä osaa noukkia esteitä, jos Tony on jäljessä tms. Ja hei: emmä ootakaan eikä sen pitäiskään! Se ei oo treenannu niin paljoa, että vois osatakaan. Nyt luustokuvaussession jälkeen on rimat alenneet nousemaan ja sekin on jo kova juttu! :) Sit tuli Elli ja Tuittu sekä Jukka halliin. Ja voi elämä: Särön keskittyminen loppui siihen. Se kyttäs Tuittua ja olis NIIN halunnut mennä sen luokse. Juoksi hypyn ohi, ei leikkinyt enää rentullaan jne. Tuittu oli NIIN ihana merlenainen, että avot. Ja mä oon NIIN häpi, että ne tuli: teki eetvarttia treenata ihan oikeella, mieluisalla häiriöllä. Lopputreeneissä sei enää ottanut yhtään häiriötä (siis positiivisessa mielessä) Tuitusta. Kerron pian, mikä meininki lopussa vallitsi..

Tuittu teki saman treenin, kuin Carro. Ja meni hienosti: toooosi hienosti!! Sit tehtiin pieni ohjauskuviotreeni. Kaks hyppyä rinnakkain samassa linjassa, sit niiden edessä kaks hyppyä samoin päin ja linjassa. Elikä neliö, mut niin, että jokainen hyppy oli samoinpäin. Ja toisen parin takana oli sit uuputki. Alotettiin niin, et kaks hyppyä suoraan ja siitä putkeen. Sit hyppy taas suoraan putkesta ja seuraava takaavientinä. Sit sen viereinen taas takaavientinä ja siitä veto ja vippaus seuraavalle hypylle. Ja sit tullaan kohtaan, bensaa suonissain. Jumantsuikka, et meillä kävi koirat kierroksilla! Kävin viemässä remmiä lähtöön, ni Carro oli hypännyt kaks hyppyä ja teki putken perään.. Pyysin Carron lähdössä mun sivulle. Se hyppi perusasentoon ja näykki mua hihasta. (Ja ai ni: mä viritin sille taas rimoja: yhdessä roikku mun huivi ja yhen alla oli mun kengät kylellään makoilemassa.) Sit lähettiin.. Carro meni tosi hienosti sinne takaavientiin saakka. Tai no, meni se sen jälkeenkin, mut mä kämmäilin urakalla. Mä en oottanut sitä ja se livahti mun selän takaa hypyn etuperin. Ja teki sen ehkä noin neljä muutakin kertaa.. oli mulle vaikeeta ottaa siihen katsekontakti ja huolehtia se käteen/kontrolliin. No, sit saatiin se takaavienti meneen, ni seuraava mentiin taas väärinpäin: se oli aika liukas pikkukaa. Sitku se meni, ni sit ei toiminu veto. Tai jos toimi veto, ni vippaus ei saanu sitä irtoamaan. Elikä hommia on edessä. Saatiin me se sit räpellettyä läpikin, mut vaikeeta oli huolehtia joka kohta kunnolla. Ja Carron ja mun suurin ongelma on siinä, että se kyllä irtoaa ja lukee esteitä PAITSI jos mä otan sen kiinni ja teen jonkunsortin tiukan haltuunoton, ni sit ei lähe irtoamaan sen kiinnioton perään. Elikä sit jää tuijottaan ja haukkuun mua. Mun täytys treenata enemmän. Kerta viikos on puolet siitä, mitä pitäis olla. Ja ni hei: hypyt meni mahtavasti!! Esteiden visuaalinen muuttelu ja syvien lihasten jumppa on toivottavasti tehneet tehtäväänsä!!

Nooh, Tonde ja Särö teki samaa. Rimat oli tietty alempana ja ilman virityksiä. Tony on treenaillut noita ohjausjuttuja ilman esteitä ja se oli POMMINVARMA, et ne tekee sen heti kerrasta oikein. Mut, sepä ei ollut koskaan treenannut noin kuumuneen Särön kanssa. Joten -hihi- nei osanneetkaan sitä kerrasta! :D Särö oli yhtä kuumana, kuin äireensä. Niillä virtas bensa suonissa. Särö meni taas miljuunaa ja se osas prikulleen samaan kohtaan, kuin Carro. Siihen ekaan takaavientiin. Särö kyllä kiersi sinne taakse, mut kirmas sen koko esteen ohi; ei hypännyt takas. Mä oon saletti, et ei hypännyt, koska Tony ei antanut sille tilaa. Toisella takaaviennillä sama homma. Sit Demikin intaantu välillä huutamaan niin, et Särö käänty kattomaan sitä.. ;) Häiriöö siis lisää. Ei kandee treenata itsekseen, päväaikaan, syvässä hiljaisuudessa, aikanaan aina. Nyt, kun Carro ja Demi oli huutamassa, ni Särö kuumui ihan hulluksi. Käveli samalla tavalla takajaloilla kiekuen, kuin Carro. Vielä, kun Tuittukin haukkui, ni voitte kuvitella, millanen fiilis oli hallissa: IHAN, ku kisat.. ;) Ja voi että kun mua hihityttää taas. Mä niin tykkään kuumista pikkushelteistä.. Elli ja Tuittu meni tosi hienosti: vaikea kohta oli se veto ja vippaus, mut takaaviennit oli pala kakkua.

Treeneistä jäi siis hyvä mieli, treenaamiseen jäi taas kipinää ja himoa ja oli taas ihan uudenlaiset treenit fiilispohjalta. Kaikille. Mä oon yhä sitä mieltä, et se Hilluhiiren olis pitänyt olla mun kennelnimi. Särö ja Carro on niitä, kirjaimellisesti ja kokonaan. Ja siinä osasyy, miksei voitu treenata muuta: ei voinu, ku koirat oli niin kuumana. Ne väsyy ihan eri lailla, kun hilluu koko ajan. Ja toisekseen: koska toistoja tuli välillä useampia peräkkäin, olis ollut turhaa treenata enempää. Ei oo ideaa ottaa kaikkia mehuja irti. Vaikkakin, täytyy sanoa, on mahtava fiilis: Särökin ihan oikeesti nukkuu näin päiväaikaan.. ;)