Kirjoitinko mä tosiaankin edellisessä tekstissä, että "taso nousee mun kohdalla?!" Sei ole mahdollista, vaikka käsissä olis millanen aarre tahansa.. se nähtiin taas eilen. :D
Olin treenaamassa siis Särön kanssa, sillä Mypa jumppaa nyt kotona ja odottaa vesijuoksumatolle pääsyä.. ;) Ens to (siis huomenna) on eka aika. Sit katotaan jatko. Oon nyt jumpannut sitä niillä ristikkäisnostoilla ja täytyy sanoa, että HIUKAN paremmin sujuu jo!! Ei kaadu enää. :)
No, mut treeneihin. Hilpi oli tehnyt tosi kivat treenit ja teemana vanha kunnon takaaleikkaus!! :) Särö osaa sen kyllä mainiosti, mutta.. :DDD Selitys nro 1: mä en jaksanut ottaa reppua mukaan (satoi nyrkin kokoisia "lumiräntä"hiutaleita ja mä kävelin treeneihin pitkän kaavan kautta) joten treenasin kengillä, mitkä oli jalassa. Ja ne oli... jumalattoman painavat ja melko korkeanilkkatukiset vaelluskengät!!! :D Arvatkaas kuka kirmas kuin krokotiili.. (nei kai ole kovin ketteriä?!) Joo, mä. Hilpi sanoikin, etten enää ikinä saa olla näin laiska.. etten ota reppua.. :D Okka. Mä lupaan. Oli sen verran noloa, raskasta ja ahistavaa...
Särö oli IHAN liekeissä! Niin onnellinen ja toimi niiiiiiin hienosti!! Se menee miljuunaa ja huvittavaa on, että se menee mieluummin mihin sattuu kuin jää mua vartomaan.. ;) Mikkilän Sari käytti Säröä joskus kurssillaan esimerkkinä estehakuisesta koirasta. Ja sitähän se on, sellaiseksi se on opetettu aikanaan. Takanaleikkaukset toimi ja ei toimineet. Sit me analysoitiin leikkauksen syntyjä syviä: onko takanaleikkaus AINA kääntävä. Ja tulimme lopputulokseen, että periaatteessa kyllä. :) Sit mietittiin vastaisen käden olemassaoloa/kuolemaa, mitä koira lukee: kenkiä vai tissejä jne. Oli aivan äärettömän mukavat, tehokkaat ja hyvät treenit!! Kiitos Hilpi ja meidän ryhmä!! Oi jospa saatais jatkaa tällä kokoonpanolla.. ;)
Mun viikon yks kohokohta on ehottomasti ollut maanantai-ilta just tän takia. Mulla on pitkästä aikaa TODELLA ihana ryhmä ja kukaan, joka ei ole treenannut oikeasti superkivassa/-kurjassa ryhmässä ei voi ymmärtää mikä valtava voima sillä on!! Hyvässä ja pahassa. Oikeasti. Ja vielä nyt, kun miltei kaikki meidän ryhmässä kokee koiran lämmittelyn jne, oikeasti tärkeäksi: liikutellaan koiria, puetaan niille takkia ja mietitään jumppaohjeita yhdessä väliajoilla niin aim in heven. Ihanaa, ihanaa!! :)
Särön kanssa oli hubaa treenata. Mä menen mieluusti sen kanssa vielä kaksi jäljelläolevaa kertaa. Ja vakavasti mietin, että seuraavan kurssin vetäisin niin, että Myrtti ja Särö käyvät vuoroviikoin treeneissä. Koska kumpikin nauttii, kumpikin osaa jo jotakin ja kummallekin tekee hyvää. Ja mä tykkään viedä molempia.. ;) EIkä ne ole enää niin kaukana ohjauksellisesti toisistaan. Mypa on kirinyt aika huimasti. :D
Nyt sit vaan peukut ja varpaat pystyyn, että Marjatan selkäfileet kasvaa entiselleen nopsaan! Ja että se ei saa slaagia vesijumpasta: voidaan sit käydä siellä se viis kertaa. *peukuttaa malliksi*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti