Yli meni

että paukahti. Vaikka mä olin IHAN saletti, ettei mene: mulla on niitä suppareita ollut jo kuukausitolkulla, välillä piti maata jne. Mutta näemmä nei meinaa mitään. Joku sanoi, että perinnöllistäkin voi olla, missä vaiheessa syntyy: kukkua. Mä oon syntynyt vähän ennen la:ta ja sisko presiis sinä päivänä. Tosin Sisuhan meni 10 päivää yli.. Mut en mä Leenaa peri.. ehkä. :)

Eilen mä olin ihan siipi maassa. Mulla oli sellanen luovuttajafiilis ja sanoin ääneenkin, ettei mua huvita enää koko juttu.. No enhän mä niin voi sanoa, kyllä mä sen käsitän. Ja tässä mennään, huvittaa tai ei. Ja nyt mua ehkä taas huvittaa. :) Mutta mä en käsitä sitä, miks niin moni naureskelee sille, että "kukaan ei oo sinne jäänyt ja se on vasta niin vähän yli".. no ei oo joo; mä tiedän sen. Mutta mä oon aina ollut tosi huono odottamaan: mähän jumankauta paljastan Tonylle ostamani joululahjatkin jo ennen aattoa, kun en malta pitää sitä salassa: oon niin innoissani.. saati sit tämä!! Elämäni tärkein ja kallein paketti!! Mua melkein itkettää, kun ajattelen miten lähellä ja silti, miten niin kaukana se on..

Joku tuntuu luulevan, että mä haluan käynnistykseen. Paskapuhetta. En halua!! Todellakaan. Se tekee synnytyksestä paljon huonomman kokemuksen ja synnytys voi olla paljon rajumpi jne. En halua lääkkeillä sitä käynnistää, mutta vyöhyketerapia, vadelmanlehtitee, kolme ässää, kävelyt ja kylpy.. kaikki kokeiltu. Ja varmaan vielä muitakin kikkoja, mitä oon kuullut. Risiiniöljyä en halua kokeilla, sillä se voi saada vauvan kakkaamaan sikiöveteen ja sitäkautta aiheuttaa vaaran itelleen. Eli ei sitä. Ens ti on neuvola (jos ei synny aiemmin) ja sit mulle kirjotetaan käynnistyslähete.. mä luulen, ettei ne ens viikolla sitä vielä käynnistä, mut alkuviikosta. Pahinta tässä mulle on tuon odottamisen ohella se, että mä oon pelko perseessä joka päivä siitä, että Hulda kasvaa.. mä en halua yhtään grammaa sille enää enempää.. naurettavaa ja blaablaa. Mutta mun pelko on se, yks niistä. En toivois mitään nelikiloista.. Mutta eipä tässä mun toiveet paljon paina.

Mä oon lehdestä nähnyt, että meidän valmennusporukasta on jo osa saanut nyytin syliinsä.. nekin, joilla oli la meidän jälkeen. Ja joo, tää ei oo mikään kisa; tiedän. Enkä tod. ajattelekaan niin. Mutta paninpahan vaan merkille.. Takanaapurilla oli laskettu aika viikko sitten: siellä ei käsittääkseni ole myöskään vielä syntynyt vauvaa. Joten on meitä muitakin. Ja niin, meillähän on VASTA kaks päivää yli. Ai niin, tänään on tilastojen mukaan päivä, jolloin syntyy eniten vauvoja: 40+2.

No joo, mut se tästä. Ymmärrän ja tiedän, etten voi vaikuttaa asiaan. Mutta toivoahan saa? Ja mun toive lienee selvillä..

Sit toinen asia, iloisempi. :) Oodi oli käynyt tänään missikiertueensa bee- kohteessa; Sawo Showssa. Ollut Pek2 ja saanut KP:n. Tässä Oodin mukava arvostelu! :)

"Söt, liten tik. Bra huvud med parallella linjer. Mycket vackra ögon som ger det rätta uttrycket. Fina öron. Ännu något outvecklad i kroppen. Visar sig och rör sig fint. Bra päls."

Son niin hieno tyttö.. :) Kiitos Mialle taas aktiivisuudesta!! Ihana oli kuulla, että neiti oli ollut reipas!! Kuviakin kuulemma luvassa: Miina oli räpsytellyt kameraa.. :) Kiitos jo etukäteen niistäkin!! :)

Semmottei. Nyt taidan suunnata "johonkin". Viisainta pysyä liikkeellä eikä jämähtää kotiin.. seinät kaatuu ja aika tulee pitkäksi. Mutta, edelleen, hyvää kannattaa odottaa.. ja mikään ei voi olla parempaa. Nyt täytyy "tyytyä" silittemään vatsaa ja niitä pieniä kantapäitä nahanläpi.. Ihan maksimissaan enää 12 päivää, niin saan suukottaa niitä suoraan.. mä jaksan sen kyllä. Ihan saletisti.