Hauskaa lenkkiseuraa

oli tarjolla tänään! :) Mentiin Essin ja Shotin kanssa Atrian mettään ja olipa yyberkiva lenkkipaikka! Puolukat oli ihan hervottoman kokosia ja löydetiinpä karpaloitakin syötäväksi! Nam! :P Koirat oli ihan onnesta soikeena sekä uudesta paikasta, Essistä ja Shotista että marjoista. Ihan, ku nuo ei ikinä sais ruokaa.. Huvittavaa oli, kun Kaapeli uudesta polusta riemastuneena (tai sit ei seura kiinnostanu) kirmaili kauempana edellä. Ni ko sitä huusi tulemaan takas, niin Kaapelsson kirmas täysillä luokse saaden namiksi puolukan!! :D Ja se oli Carrosta niin hyvää, että tuli monta kertaa IHAN täböt luokse. Halvat namit.. :) Kuvailin sit koiria huvin vuoksi ja tein niistä uuden albumin Picasaan. Linkki kotisivujen etusivun alakulmassa. Siä blogilinkin vieressä.

Hihiteltiin Essin kanssa Lellulle, kun se NIIN pontevana etsi puolukoita. Ja etsi puolukoita. Etsi puolukoita ja söi niitä. Paljon. :D Mietittiin, että jos se olis ihminen, niin sillä olis Nokian mustat kontiot ja punanen muovisanko (näkyis paremmin) ja se ei käyttäis marjanpomijaa. Ja pikkukätösin se keräis sinnikkäästi koko ämpärin täyteen. Sit se soittais kotoa äipältä marjapiiraan ohjeen ja leipois sen. Ja muistais joka aamu ottaa vitamiinit kaikista pulloista ja purnukoista, mut ei rasvaliukosia. Ettei tuu yliannosta. Voi elämä ku mä rakastan tuota pientä, hentoa koiramiestämme!! :) Son NIINNIIN kulta!!

Hihiteltiin me Carrollekin: se oli taas niin olevinaan ja mennäviuhui siellä kauempana. Kato EVVVVVVVVK seura. Ja sit Essi laukas, että jos Carolla olis uikkarit, ni ne olis mustat narubikinit.. :D Ja että sillä olis vähän poikamainen kroppa: ei mikään uhkea lady. Ja non niin totta molemmat!! :D

Kiitos Essille ja Shotille vielä lenksuseurasta.

Ny mun pitää mennä: vuokrattiin Tonyn kans tänään leffa.. arvaatteko... "Kuka viritti ansan Roger Rabbit" KYLLÄ!! :D Hih, moon nähnyt sen joskus satavuotta sitten ja nyt se pitää nähä taas. Naureskeltiin, vuorostaan, Särölle. Kun sei YHTÄÄN oo, kunte kaimansa. Särö on tosikko (perinyt äitinsä) ja tuo punahousuinen pitkäkorva tuntuu huumorimiheltä. Nymmämeen kattoon, miten Roger selviää siitä aineesta, joka sulattaa piirroshahmoja. Mä muistan sen verran!! :)