Kuulumisia

Alotetaan tärkeimmällä. Hiisin kaikki (yhtä lukuunottamatta) verikoetulokset olivat normaalin rajoissa ja siitä yhdestä ei tarvitse kuulemma välittää: sekin oli selitettävissä. :) Joten voimme huoahataa. Vatsa-antibiootti on purrut ja herra on oma, "liiankiniloinen" itsensä. On kyllä ihanaa!! Nyt toivotaan, että säät lämpenee, niin pääsevät koirat uimaan: Hiisihän sairasti nyt koko helleajan ja missasi lempihobbynsä tyystin. :(

Carron silmä on myös parantunut. Rasvakuuri loppuu (tänk kaad) huomenna. Carro kun näkee, että mennään jääkaapille, niin hää katoaa.. :D Rasva asuu nääs siellä. Nyt mä olen virittänyt taktiikkaa ja annan palkaksi aina namia, niin rouvaa taas näkeekin rasva-aikaan: kolmesti päivässä. Joten jospa meillä olis sairastelut nyt takana. Houp sou.

Sit tän päivän näytelmään. Oltiin Kokkolassa: mä ja mister Rabbit. Mä pesin Särön keskiviikkona ja sen turkki oli melkosen rock-henkinen.. :D Olis pitänyt ottaa joku pyyhe tms. mukaan, minkä olis voinut märkänä laittaa sen selkään. Mut enhän mä sellasia hokaa.. Tuomari oli kroatialainen nainen, jonka nimi kandee laittaa korvan taakse: pinkki oli päivän väri. Muutama punanen, loput pinkkiä ja kaikille kuudelle pennulle koopee. Noh, tulipa ainakin kaikille, aikuisille ja lapsille, hyvä mieli! :) Mut en mä sano, ettei kaikki olis sitä ansainneet: taso oli kova! ;)

Mä olin etukäteen jo manannut Särön hännän. Ja niin oli "muutama" muukin. Kommentteja sateli. Noh, mä kokeilin mun uutta taktiikkaa: raahauduin Särön kanssa paikalle kaks tuntia ennen kehää; väsytystaktiikka nääs. :D Ja tsiisus ku oli kylmä päivä!! Nauroinkin Pialle, että meidän ei enää kannata soitella edellisenä iltana, että "mitä puet huomenna näyttelyyn?".. nei ikään näy ne meidän vaatteet, kun pitää olla takit ja kaikki päällä. :D Onneks otin takin ja kaulahuivin mukaan.. Tuulikin niin, että tukka seisoi päässä, ku meidän nurmikko etupihalla pystyssä. ;) Noh, samapa tuo. Yhtä hehkeitä oltiin kaikki.

Tuomari oli muutenki aika "veikeä": otti välillä kuvia koirista jopa kehässä ja sit aina luokkasijoittuneista. Matkamuistoja Kroatiaan. :) Ehkä. Särö siis esiintyi silleen puolikivasti. Puoli, koska silloin, kun kaikki nuortenluokan urokset juostiin kimpassa, niin häntä oli tutusti pystyssä. Mut sit, ku mä nostin sen pöydältä alas, ni mä murahdin sille. Ja se toimi.. :( Mä murahdin uudelleen, kun lähdin sen kanssa liikkeelle ja Särö piti hännän selkälinjan tasalla ja sen ottassa luki, että "whattöfaak?" Voi kun mua otti sydämeen.. eihän se ollut tehnyt mitään.. mutta häntä ei noussut!! Mä mietin, onko musta tähän toiste. Arvostelu on Särpän sivuilla ja taas mä oon seisottanut sen kaulattomaksi. Toiset ei opi.. sit mä kuulin muutaman jutun tuomarin suusta, mitä ei lue arvostelussa. Esim. esiintymisestä. Samaten Pia ja mä molemmat kuultiin Spiken liikkeistä kehumista: ei lue Spikenkään arvostelussa siitä mitään. Se on kuitenkin se, mistä me maksetaan. Mutta minkäs teet. Emmä ainakaan jaksa siitä aleta vääntään. Pääasia, että mä uskalsin taas mennä kehään sen viimekertasen jälkeen ja nyt jäi ihan hyvä fiilis. Vielä, kun sai mahan täyteen mahtavaa ruokaa hyvällä porukalla näytelmän päätteeksi, niin avot. (Kiitos siis Pia, Kaija, Eija ja Tomas seurasta!! ) Kotimatkalla poikettiin Särön kanssa vielä Katarinan ja Vesan kaupalla kaffilla. Kiitosta vaan!! :)

Onnea vielä Pian huimasta päivästä: Inkku Rop-pennuksi ja molemmille kasvattipojille pinkki nauha!! :)

Näin. Nyt sit peukutetaan säiden puolesta, sillä ERÄÄLLÄ on alkanut loma. Tai alkaa maanantaina. :) q-luillaan!!