Pilvien hopeareunus ja toisinpäin

Alotetaan eilisistä treeneistä Särön kanssa. Mikkilän Sari toimi coachina ja pitikin oikein mageet treenit!! Mentiin "muinaisjäänne"-treeniä, joka itseasiassa ei ole sitä koskaan: aina ajankohtainen ja TOD tehokas treeni!! Griffinin suora nimeltään. Viisi hyppyä suorassa linjassa ja siitä sit mentiin. Ensin kaks hyppyä, käännös, takas ykköselle, käännös ja kolme hyppyä, käännös, takas ykköselle ja käännös jne. Ja voi juma että Särö kääntyi HIENOSTI!! Ihan pennin päällä, jos niin voi enää sanoa. :) Välillä "sain" sen jopa kieltämään hypyn, kun reagoi niin superisti. Sitä pitääkin treenata, sitä, että vaikka käännän käskyllä tiukkaan jne, niin menee silti sen näytetyn hypyn. Mut oon mä ilonen!!

Mut sit se musta pilvi.. Sari teki meille radanpätkää kakkostreeniksi ja mä -tapani mukaan- pidän Säröäkin koko ajan liikkeessä ja mukana tekemässä rataa. Olin just kiertänyt sen kanssa hallia ulkona, missä kuseksi ja kuopi normaalisti. Mut sitten sisällä mä aloin katsoa, että se on omituinen.. häntä ja pää riipuksissa ja jotenkin ihan reppanan näköinen.. Liikutin sitä: ei muutosta. Häntä ei noussut tuttuun tapaan ylös. Menin ulos, sama homma. Niin me sit lähdettiin kävelemään kotiin ja meidän treenit oli siinä. Onneksi kotimatkan ihan jo alussa oli Särö entisensä. Itseasiassa jo ennen tienylitystä oli oma itsensä. Mä luuulen ja TOIVON, että oli huono olo: oli ihan sen näköinen, kun ennen oksentamista. Ja mä tiedän, miltä Särö sillon näyttää. Se kun oksentaa aina välillä tyhjää mahaa. Onneksi, mitä sit olikaan, se oli ja meni.

Mä oon ilmottanut nyt sit Särön ja mun neljään kisaan!! :D Kokkolaan helatorstaina kahteen kisaan ja sit Lagun kesäkuun lopussa ykkösten iltakisaan. Kaksi starttia sieläkin. Kaikki neljä on perusratoja, joten siinäpä mulle pieni puomipähkinä ratkaistavaksi ennen sitä.. :D

Ja sit Huldaan. Meillä on ollut reipas ja tomera tyttö taas tässä välissä nää kolme viikkoa: onneksi!! Kävelee käsistä pidettäessä ja mun sana "EI" on edelleen maailman paras vitsi. Nauraa kihertää ja kiihdyttää vauhtia. Kolme on kiellettyä paikkaa: koirien peti, koirien kuppi ja tv-taso. Arvatkaa, mitkä on kolme kivointa paikkaa koko talossa?

Me ollaan oltu vähän poikkeavia, eikä ole otettu Huldalle rokotusohjelman puitteissa kaikkia piikkejä. Mä oon vähän skeptinen näiden uusimpien rokotteiden kanssa, enkä etenkään halua, että viittä tai kuutta ainetta ruutataan pieneen elimistöön kerralla. No, mietittyäni nyt sit puoli vuotta tulin tulokseen, että me otetaan sit kuitenkin se pneumokokkirokote, sillä mä oon vähän hysteerinen aivokalvontulehduksen kanssa.. se kun on niin kammottava tauti.. ja jos tuo rokote antaa edes pienen mahdollisuuden siltä suojautua, niin se lienee sen arvoinen. Niin Hulda sai sit toissapäivänä rokotteen. Ilman muita samanaikaisia rokotteita siis. Ja kas, eilen nousi sit lämpö ja reidessä jumalaton punanen pahka. Tänään ei aamulla ollut lämpöä, mut pahka on edelleen. Mä tässä mietin, että mitä tehdään tehosteiden kanss.. voi jestas kun on vaikeaa olla viisas ja tietää, mitä tehdä!! Kun ei ole tavallaan omat jutut kyseessä, vaan pitää tietää toisen paras toisen puolesta!! :( Rokotteiden säilöntäaineet jne mieityttää.. mut sitten mietityttää ne tauditkin. Viisastenkiveä ei ole. Pitää luottaa omaan vaistoonsa vaan. *huokaa*

No, asioilla on tapana järjestyä. Toivottavasti näilläkin.