sunnuntai 30. elokuuta 2009

Doh di

Kisat takana. Ja moon hengissä. ;)

Alkuun heti, että piruuttaankaan en vaihda vielä väriä: kituutetaan vielä ja yhä!! :D HAHAA.. (kuuletteko räkänaurun? )

No sitten raporttiin. Särö aloitti. Ja mä NIIIIIN jännitin. Enempi, kun omia ratojani. Tuplasti enempi. Särön päivä alkoi mittauksella ja medihän se oli: ei mitään kiertoonjuttuja. Eikä me niin oltu ajateltukaan. 37,5 oon mä saanut, käsisenmustankirjan päällä. Mittaus itessään meni hienosti: mä veikkaan, ettei Särö edes tiennyt sitä mitattavan tai mikrosirutettavan. Evvvvvk.

Rata oli yhtä-kahta kohtaa lukuunottamatta aikalailla luukutusta. Ykkösillä siis. Muutama kohta oli estekulmilla tehty haastavaksi ja siinä moni saikin hyllyä ja kieltoa. Särö sen sijaan otti ne ihan muualla.. :D Lähdössä oli kaksi hyppyä suorassa linjassa, josta kolmoselle -> putkeen. Tony meni ottamaan kakkosen takaa kutsuna ja Särö kiersi kakkosen!! Kyllä. Eikä mitään logiikkaa miks. Mä sanoisin, että nuoren koiran hölmöilyä. :) Meni vaan miljoonaa ohi, kun oli niin siitiä paahtaa. Sit vitonen oli mutkaputki, josta kepeille. Särö tuli putkesta, näki kehän reunalla jotain: katto eka sinne, sit Tonyä, eikä siis kepeille oikein sisään. Tony korjas sen ja loppu oli, ku elokuvista. :D Menivät yhessä, Särö teki hommia ja näytti ihanalta! :) Minoon ylypiä.. ;) Sanoin Tonylle, et hyvä, jotta menevät ryhmään treenaamaan: Särö tarvii häiritä kehän reunalle jatkossa: näkee, että ovat treenanneet kaksin. Viittaan siis tuohon mutkaputken jälkeiseen elämään. :)

Sit mamansa. Eka rata kakkosessa meille. Ja soli hyppis. Carro tuntui menevän kovaa kyytiä, meni matalana ja pitkänä ja hienosti, kahta asiaa lukuunottamatta. Eka: sen tassut kopsi rimoihin. Nei satanut alas, mutta ainakin viis rimaa kolahti. Sen kuuli. Lisäksi aika lopussa oli semmonen siksak-hyppykuvio, minkä jälkeen oli putki mutkalla: eka piti mennä tyrkkysuun ohi ja sinne kauimmaiseen päähän. Mä sanoin tutustumisen jälkeen, että JOS selvitään tuosta siksakista, ni putki on jo melekoosen haastava meille.. ja niin kävi. Mä jäin sen verran siinä siksakissa jälkeen, että kun piti ottaa haltuun pituudelta, ennen väärääpäätä putkesta, mä en ollut käden kanssa eellä. Huusin Carrolle, että "tänne" ja näin, miten sen jäniksenkorvat kääntyi taaksepäin ja sit mä näinkin enää hulmuavat housut, jotka katos putken uumeniin. Mä en siitä silti masentunut: tehtiin rata loppuun ja fiilis, mikä radasta jäi, oli tosi hyvä!! :) Mä veikkaan, että rimat kopisi, koska Carro olis ollu väsyny: mä verkkasin sen liian aikasin: laskin, että alotetaan ennemmin, kuin alotettiinkaan ja Kaa hillui liian kauan narussa.

Toka rata sit oli perusrata. Sama homma: Carro hillui liian kauan: verkkasin sen taas liian aikasin ja siitä johtuen liian kauan... Katokaas kun jotkut nei opi koskaan.. Noh. Eipä ole paljon kertomista. Tuli kolme virhettä, joista JOKAINEN edusti meidän tyyppivikaa. Eka tuli rima. Sit tuli keppien alotusvirhe ja sit vielä puomin alastulo.. Mulle jäi aika kökkö maku koko radasta, mutta kotona, videolta katottuna, sei ollutkaan niin kauhee. Siinä oli monta kohtaa, jotka meni hienosti ja hyvin. Ja samaa voisin sanoa joukkueradalta: eli rata nro 3. Carro oli jo verkassa musta aika "löysä"; väsynyt. Sen näki koko koirasta kisa-alueella. Harmitti, että en osannut sen kanssa paremmin toimia päivän aikana. Vaikkakin se oli välillä käynyt kotona huilimassa. (kaksin Särön kanssa kotona: en tiä, oliko nukkunut vai nou..). Noh, kepit kosahti oikein kunnolla. Carro alotti kolme kertaa väärin kepit ja siitä hyl. Bonuksena se vielä jätti ne kesken. Jos keppejä ei olis ollut, olis se ollut nolla. Eiks kiva? Mustei... Mä olin ihan maansamyyneenä, kun tulin radalta. Kaa ei sitä onneks, toivottavasti, tajunnut ja Tony ihanana lupas mennä sen kanssa jäähylle: mä sain kerätä itteäni.. :( Mä katoin sit kotona senkin radan ja täytyy sanoa, että mustallakin pilvellä on kultareunus. Miten monta kohtaa menikään hyvin: vedot, työnnöt jne. toimi hienosti: Carro liikkui hyvin, luki rataa, otti puomin kontaktin ja oli kuulolla muutenkin! Eteni.. Eli ei pitäis aina nähä vaan sitä, mikä ei toimi, vaan myös se, mikä menee hyvin. Mä yritän opetella sitä.

Mut nyt mä meen opetteleen, josko saisin tän päivän radat koneelle! :D Olis kiva näyttää teille, mistä puhuu.. ;) Balaan astialle.

2 kommenttia:

  1. Aistin erittäin positiivisen jälkimaun tästä kisaraportista:) Ei muuta kun onnea onnistumisista Miira&Kaa sekä Tony&Särö, -viis siitä, mitä tuloslistalla seisoo!

    Filkkoja odotellen;-)

    VastaaPoista
  2. Onnea kisoista=) Kyllä se fiilis mikä jää on tärkein...ja teillä se tosiaankin oli hyvä kirjoituksesta (tai rivien välistä) luettuna!
    Seuraavista kisoista ne nollat sitten napsahtaa:) Aiotteko paljonkin kisata nyt syksyllä?
    -Jaana&Iisa&co-

    VastaaPoista