tiistai 7. heinäkuuta 2009

K & K

tarkoittaa: kivaa ja kamalaa.

Vietettiin tämä päivä Partalassa, Haapy Master´s lauman ja Kaisan parissa naapuruston Annen ja ihanaisen Iitun kanssa. Ja hirmu kiva päivä olikin!! Mä otin koko lauman mukaan; autossa siis minä ja Anne, meidän nelikko ja Iituvauveli. ;) (Iitu on Kaisan kasvatti: Bossen (Särön isän) siskon pentu). Eli ihan lähisukua. :D Nooh, enivei. Päivä alkoi herkuttelulla: syötiin Kaisan kuulua paprikasoppaa ja siitä, vatsat täynnä ja hymyssäsuin suunnattiin lenkille. :)

Mä sanoin Annelle autossa, että mä oon päättänyt olla kysymättä, onko täällä käärmeitä, sillä mä kysyn sitä Kaisalta joka kerta ja mä saan vastauksen, että voi olla, mutten ole ikinä nähnyt.. :D Kääremeistä tuli kuitenkin puhe, Kaisa tuumi, että voi olla, mut ei oo eläviä nähnyt. Noooh.... ihan lenki alussa nähtiin kuollut käärme. Se oli kuitenkin vatsa ylöspäin: se SAATTOI olla rantakäärme tai vaiks vaskitsa.. Lenkki oli hieno: kiivettiin ylös ja laskeuduttiin rotkoon, missä otettiin kivoja kuvia koirista. Maisemat ja hiekkapolut oli upeet: kangasmetsää, lampia.. hiekkateitä.. ja sit. Siinä. JUMANKAUTA MIKÄ KYY!! Bythonin kokonen!! Keskellä tietä!! Ja lähes kaikki koirat jo menneet sen ohi. Kaisa ja Anne kans. Mä, Carro ja muutama muu nelijalkanen oltiin vielä sen takana.. ja mä, kylmänviileesti, huusin jotain painokelvotonta.. seurauksena se, että Kaisa ja Anne huomas saman madon kuin mä. Ja seurauksena se, että mä en voinut huutaa koirille mitään; ettei ne palaa sen ohi uudelleen. Ja mä jouduin kattoa, miten Carro astuu muutaman sentin sen päästä. IHAN vierestä. Ja mä näen, miten sen saa****llinen kolmionmallinen litteä pää kääntyy mun pikkukaan jalkaa kohti.. ja mä odotan, että näen sen iskevän.. mä seuraan vaan sen liikettä: näenkö iskua.. en nähny. Käärme ohitettua Carron jalat syyniin. Ei näy mitään. Kai Carro olis jotenkin näyttänyt, että kipiää kävi?! Joka tapauksessa me kaikki seurattiin Carroa: sen oikeaa takajalkaa. Kyytabut oli mukana, mut en halunnu antaa varmuuden vuoksi. Kaisa lohdutti, et nesteytys voidaan tarvittaes alottaa heti perillä. Onneks sei purru: mitään ei löytyny ja Carro on normi. Kyllä oli kuulkaa tiukka paikka, mulle, maailman top-viis kyykammoisiin kuuluviin persooniin.

Ilman tota päivä oli ihana! Grillattiin, naurettiin, opiskeltiin shelteistä pöydällä ja syynättiin niitä läpi. :) Sirkkukin tuli Hellän kanssa paikalle ja oli tosi kivaa!! Hellä oli IHANA!! :) Paikalla oli myös Kaisan sijotuspentu Ruusu ja "isosisko" Molla. Meitä oli aika monta. ;) Ja Särö ja Bosse selvis ilman matsia. Niiden isä-poikasuhde vaatii kyllä hoitoa: joku leiri esim. :D Vähän piti kukkoilla molempien.. Mut se me hoidettiin.

Kyllä oli autossa hiljasta kotimatkalla.. :D Matka meni muuten tosi joutuisaan, kun Annen kanssa höpöteltiin mennen tullen. Kiitos Anne erittäin mukavasta seurasta!! Ja Kaisalle kans! Oli yksi mukavimpia päiviä pitkään aikaan, kuitenkin, shokkihoidosta huolimatta.

Kotona mua ootti ihanainen synttäriaattosankari huomennaviisvuotias Elias, jonka saunanpunaset posket oli ovella vastassa!! :) Mukava ylläri: mä luulin Elberton menneen jo nukkuun!!

Tää päivä jää taas muistoihin, monessa mielessä.

Tässä vielä Peräsalon Annen ottama kuva isästä ja pojasta. Kumpi on kumpi? ;)

6 kommenttia:

  1. Kiitos eilisestä, oli mukavaa! Ihailen reippauttasi kirjoitella tänne blogiin, itse en saisi ikinä näin paljon tekstiä aikaan :)
    Terkkuja kaikille, varsinkin Hiisille!

    t.Sirkku

    VastaaPoista
  2. Täällä ilmottautuu toinen top-viis-kyykammo-persoona... =/ Käärmeet on Äl-lö-jä! Sen ainoon kerran (luojan kiitos) tänä vuonna kun kyy ollaan nähty, riitti taas muutamaks vuodeks... Siitä tuli sellanen tärinäshokki, ettei uskois... Se kun ei meinaa mulla ihan heti ees laantua... =( Onneks ei Kaalle tai muille käynny kuinkaan! Rapsut sinne karvatassulaumalle! <3

    VastaaPoista
  3. Joo, oli kivaa ja kamalaa, mutta onneksi sitä kamalaa vähemmän... Kiitos päivästä kaikillen osapuolille :)

    VastaaPoista
  4. Mä niin tykkään sun tavasta kirjoittaa (ei tiedä mihin tarina johtaa..), mutta nyt käänsi vatsasta ilkeästi, kun pelkäsin, mihin toi tarina päättyy.
    ONNEKSI kaikki on hyvin=)
    Huh!
    Rapsut kaikille koirulaisille ja etenkin Carrolle!
    -Jaana&co-

    VastaaPoista
  5. Tässä sen erottaakin selvästi kumpi on kumpi, kun ne istuu vierekkäin, mut sitten kun ne tulee häntä viuhuen vastaan tai toinen on täällä ja toinen tuolla. Silloin erottaminen on meikäläiselle ainakin tosi vaikeaa ;)

    VastaaPoista