MHKO

Oon mä. Virve kävi hieromassa tytöt eilen. Myrtti oli NIIIIN huonossa kunnossa, että mä en melkein kestä... Ja oon tosi, TOSI pahoillani.. Mypalle. :(

Etupää oli jees, selkäkin suht jees, mutta pakarat ja reidet.. :( Ne oli tosi huonossa kunnossa. Ja me Virven kanssa mietittiin, että tullut varmaan just siitä, miten hakkaa takapäätään keppeihin.. mistä mä viime päivitykseen kirjoitin.. ja mä en ole älynnyt, että se tekee sille hallaa!!! Voi mua onnetonta..

Nyt taukoa agiliidosta ja hellää hoivaa tytölle. Hirontaa, lämpöhoitoa ja BOTtia. Verkkoloimi tilauksessa... tuo on niin tönkkö tuo tavallinen bot.

Toivotaan että pian on tyttö entisensä. Ja emäntä taas paljon viisaampi.. *huokaisee syvään*

Bonuksena meidän perheen fiiliksiin: Huldalle nousi viime yönä rokotuksen seurauksena kuume tasan neljäänkymmeneen.. voi vide kun mä vihaan noita piikkejä.. siitäkin kun tietäis sen viisasten kiven.. vaan sitä kun ei ole..

Näin. T: surullinen Miira.

Sitä, tätä ja tuota

Eka parhaat jutut: Särön lapsista.. ;)

Into ja Krum on korkanneet viralliset kisansa Suomen maankamaralla. ;) Molempien huimaa menoa voi käydä kurkkaamasta blogeistaan. Molempien kuvia myös nähtävissä samoissa paikoissa. ;) Krumin blogi sulkeutuu nyt, mutta minen poista sitä linkkivalikostani: pakko päästä välillä kurkkimaan miestä ja muistelemaan sen nuoruutta.. :DD

Särön kolmas poika Vauhti (Hymyn ja Särön pentu) on noussut kakkoseen Johannan kanssa: ONNEA!! Hymyn ja Särön rakkaudenhedelmät on nyt myös läpikuvattu: kaikilla terve luusto ja silmät. Johanna vie Vauhdin vielä uudelleen kuvauksiin myöhemmin, sillä Vauhti välikuvattiin 10kk iässä eikä sitä otettu virallisena. Silloin kaikki oli kuitenkin priimaa, joten uskomme siihen edelleen. Oon TOSI iloinen näistä uutisista!!! Aamun tuloksia ei näy KoiraNetissä, sillä Aamu asuu Norjassa. Muuten tulokset tuossa linkissä:

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN10296%2F08&R=88

Sit omiin koiriin. Mypaan nyt lähinnä. Sehän juoksee parasta aikaa. Sekä kirjaimellisesti että kirjaimellisesti. Mä kävelin tänään lähieläinkauppaan aamusta Huldan ja nelikon kanssa ostamaan juoksuhousuja.. niitä, mitä olen aina kritisoinut.. koska koira ei voi pestä itseään jne. No, eipä tunnu pesevän muutenkaan lattiasta, sohvasta jne päätellen. Joten housukauppaan... Vaan kauppapa aukesi vasta klo 11, olimme ovenkrivassa kiinni puolelta. Uusi yritys myöhemmin. Mä oon nähnyt ainakin M&M:n (?) mainoksissa ihania pinkkejö pöksyjä... ;DD saas nähä.. ;)

Toinen juoksuaihe: meidän kepit. Kuja on nyt n. 10cm levyinen ja kaaritettu. Myrtti on tehnyt sitä niin, että lelu päässä. Nyt mun täytyy siiryä varmaankin namiin... Menee liian lujaa; törmäilee keppeihin, eilen veti päin kahta kaarta ja meno ei YHTÄÄN hidastu. Ei vähääkään. Lelu on niin I-H-A-N-A... hoh-hoijaa. Meni muuten ihan sikahienosti eilen: tein jo kulmaa, ekaa kertaa en hitsannut: pitänyt kiinni ja prässännyt lelulle... (niin, mä ääliö oon oikeasti kuumentanut sitä vielä entisestään..)

Eli mulla haasteet jatkuu sen kanssa. Mutta mitäs siitä. On jotain mitä miettiä.. ;) Ainoa miinus tässä on vaan se, että Myrtti menee siitä saletisti entistä jumimpaan.. Onneksi torstaina tulee taas Virve sen hieromaan.. on ihan tukkoisen oloinen vaikka AINA verkkaan sen myös ennen kotikeppitreenejä hyvin: käydään ensin lenkillä. Mutta kai sitä nyt juntturaan menee kun vetelee päin kepakkoja ja pylly hakkaa joka kepin ja joka ainoa kerta... Jos jollain on joku uusi idea, niin jakakoot sen mulle. Olen kiitollinen vinkeistä. Namibialaisen ideat alkaa taas vähentyä...

Haasteita

oli eilen ilmassa Myrtin treeneissä. :) Treenattiin niistoa, poispäinkäännöstä, okseria, loppusuoraa (jokei ollut ihan suora) ja puomia. Niin ja keppikujaa itsenäisesti. Lopussa mä halusin vielä treenata esteen merkkaamista ja siitä karkuunjuoksua :D

Niisto meni hyvin, kun muistin sihistä Myrtille. Nou hätä. Poispäinkäännöskin toimi, mutten ole ihan varma kääntyikö Myrtti mun liikkeestä vai sittenkin äänestä.. se kun singahti niin kovasti liikkeelle etten tiedä teinkö käännöksen sen perskarvoille.. mut sama kai tuo, pääasia et kääntui haluttuun suuntaan. :DD Okserin kanssa ei ollut ongelmia. Mut sitten nää kaikki loput: niissä oli hiomista.

Eka puomiin. Mä oon sen kanssa ihan ahdistuksen partaalla... Tekee hienosti ihan alhaalta, mut musta se ei ole vielä selvä Myrtille; mitä halutaan. Hiipii niin hitaasti sieltä korkeammalta. Mun pitäis saada aina siihen apuja, jotta pääsisin ite liikkumaan ohi jne. En olis aina siinä kyykkimässä vieressä.

Sit loppusuora. Meni tooosi hienosti JOS tehtiin neljän hypyn suoraa (jokei ollut suora.. :D) Mutta jos tultiin siitä poispäinkäännöksestä jatkaen, niin meni kolmannen ohi: sen, missä olis pitänyt oikasta ja hakea kulmaa ite. Vaikka oli lelu ja koutsi päässä. Mutta erillisenä kun otettiin, niin meni melkosta haipakkaa... no, nuori kokematon koira: tää oli musta ihan ja vaan sitä. Eli en ressaa pätkääkään.

Sit se esteenmerkkausjuttu. Mä halusin tehä sitä irrallisena lopuksi. Kaks hyppyä, toinen niistona. Ja lelun tiputus siihen juureen ja meikä kirmaa kohti kolmosestettä: putki. Myrtti tuli useamman kerran mun liikkeen mukaan perään, vaikka lelu tippui kakkosen taakse. Mut kun pikkuisen maltoin, niin meni tosi hienosti: haki lelun ja lähti sen kanssa mun perään! :) Tätä pitää treenata!! Mä niin ihaillen katoin agi.fi lehden kuvakollaasia, missä oli kuva em-kisoista samalta hypyltä kaikista suomen koirakoista. Tai ainakin tosi monesta. Siinä näki, miten Jaakko oli jo tiesmissä sillä hypyllä ja moni "joutui" ohjaamaan ihan esteen vierestä. Minä haluan opettaa sen yhtä hyvin kuin Jaakko. :)

KEppikuja (verkoilla) meni tosi hyvin. LIiankin hyvin.. mä mietin, että ei varmaan yhtään tajua tekevänsä mitään.. pitää miettiä sitä uusiksi. KAvensin reilusti, mut silti toimi.. paljon paremmin kuin kotona. Siks tässä mättää nyt joku. Mut ilon aihe tietty, että toimi.. :D

Loppuun vielä pari jutskaa: Myrtin velipoika Felix on ollut nyt kolme kertaa mukana treeneissä harjoittelemassa "olemista" muiden koirien ja häiriön kanssa: se kun niin rakastaa kaikkia.. ihmisiä ja koiria. Ja on tosi mahtavaa, miten Felix pelitti esim. eilen!! Leikki lelulla ja teki kaiken, mitä Riikka pyysi!! Toki piippasi välillä muiden perään, mutta se nyt musta "kuuluu kuvaan". Keskittyi niin komiasti tekemiseen!! :)

JA sokerina pohjalla... Myrtillä alkoi eilen illalla juoksu. :( OOn joka päivä pyyhkinyt sitä paperilla, jotta näkis milloin alkaa. Eikä tullut eilen päivällä vielä mitään. Mä niin olin elätellyt toiveita, että päästäis viikonloppuna sinne Heinosen kurssille.. no, ei päästy. Päivälleen 6kk oli juoksun väli. Nyt taukoilua ja sit taas baanalle. :) Äiteensä tai Särö paikkaa nää väliinjääneet kerrat. Minen malta pysyä poissa.. ;)

Omaa kivaa

oli luvassa lauantaiaamupäivän kunniaksi. :) Sain Tonyn VIHDOIN katsomaan, mitä me Mypan kanssa osataan. Tony on viimeksi nähnyt meidän menoa silloin, kun ohitus oli arkipäivää..

Ei me nyt mitään sikataitavia viä olla (mä luulin OIKEASTI liikkuneeni mallikkaasti.. :DDDD) mutta jotain sentäs. Erityisesti ilahduttaa Myrtin esteiden noukkiminen ja jopa pätkittäin mun mokailujen korjailu. :DD



Tässä videossa näkyy, että mä oon oikeasti tosi nolo... Mut elekee sitä kattoko. :DD Toi kakkoshypyn hyppääminen etukautta on kummaa sikäli, että vaikka molen siinä ihan huono, niin mä tein sen ennen videokuvasta kolme kertaa käteen palkaten. Eikä menny yhtään kertaa sitä hyppyä etuperin. Sit, kun piti mennä oikeesti: Tony kuvas, niin meni heti väärin. Ehkä mä sit oletin liikaa enkä vaivautunut ohjaamaan.



Tonyn kommentti oli, että me oltiin kehitytty huimasti ja peitottais se ja Särö.. :D Heh, no joo, tiedä sitä. Mut kivaa oli! :)

Pahoittelut videon laadusta: se on kännykällä kuvattu. Eikä näytä siltä, miltä tuntui. Mut näkeepä jotain. :)

Tänään on LAgun omat kisat tuossa lähikentällä. Mun on tarkotus mennä sinne Myrtin ja Huldan kanssa illan suussa kattomaan kolmosia. Mypa lähtee mukaan, jos vaiks saisin sille kilpailukirjan ja varmennukset siihen.. ;) Jos jollain tuomarilla olis aikaa. Jossei, niin joku muu kerta. Tonyn oli alkuperäsen suunnitelman mukaan tarkotus kirmata Lellun kanssa tuolla. Kävivät kerran kokeilemassa ihan matalilla hypyillä jne. Ja Lellu oli mennyt kuin miuli!! Miljoonaa ja sikahyvin!!! Tonyn idea oli, että "jos voittaa piirinmestikset, niin pääsee ässämmeihin". Eikä ne kuulemma muita kisoja niiden lisäksi tarvi.. :DD Ajatus oli myös, että Repo olisi sopeutunut jo näkemään sillä yhdellä silmällä ja sen toisen pikkureiällä tarpeeksi hyvin, ettei olisi mitään turhia riskejä. Mutta.. ilmopäivää edeltävänä päivänä se törmäsi ulkona tuoliin.. eipä sitten ilmoitettu Repoa. Ei halua ottaa sen kanssa turhia riskejä, sillä tärkeintä on, että Lellumies on muuten teräskunnossa!! :) Se on NIIN mainio pappakoira, ettei parempaa voisi kuvitella!! Ynisee edelleen kainalossa, sietää Huldata kaiken ja siivoaa keittiönlattiaa tunnollisesti päivittäin miljoonakertaa.. :DDD Lellu the cleaner... ;)

Kuka se on?!

Se, joka käy Myrtin kanssa salaa multa treenaamassa? Kertokoot sen heti, lupaan olla raivostumatta. Kiinnostaa vaan silti kovin. :)

Meillä on ollut kahdet ohjatut treenit sitten viime päivityksen. Kahdet ohjatut ja tänään vielä omat keppitreenit pihassa. Mutta mennääs taas aikajärkässä; se sopii mun aivoitukselle parhaiten. :D

Kaks viikkoa sitten ke:na oli treeninä kääntyminen putkihidastusella. Muistaakseni se oli sen nimi?! Ja vauhtihallinta. Suora putki jonne tultiin hypyltä suoraan. Putken jälkeen koiran piti kääntyä tiukasti vasemmalle: 90 asteta hypylle. Kaikki, joiden koirat usvattaa putkiin tietää, miten ne tuppaa valumaan.. etenkin suoran putken jälkeen. Mut se putkihidastus toimi!! Ihme juttu! Ennen kuin koira pääsi pukteen sisälle piti ohjaajan "miltei pysähtyä" nanosekunniksi. Ja niin koira tuli putkesta tietäen, että ei luukuteta enää suoraan! WOw! :)

Sit haltuunottoa treenattiin kovasta luukutuksesta. Myrtille pelittää se sihinä hyvin. Ainoa mikä oli sille "outoa" oli, kun mä otin kutsuna alkua: se tuli vähän epävarman oloisena ja joka esteen jälkeen esitti pitkää kaulaansa; kuikkas mua, että näinkö? :D Liikkistä. Kutsua pitää siis treenata. Mun rintamasuunta oli TÄYSIN kohti koiraa, joten se hidasti tokikin. Ja se, ettei ollut ikuna tullut mua kohti noin pitkää matkaa ja mä pysyn liikkumattomana. Mut joo, jäi taas ILO olo. :)

Sit viime ke oli teemana..jaa, nyt pätkii mulla!! :: Irtoaminen se tais olla joo! :) Mentiin aika loogista pätkää, jossa kuitenkin käännyttiinkin ja mentiin tyrkkyputkensuoden "ohi". Meidän ope kerto, että Myrtti tulee mutkaputkesta juosten sitä ulkokaarretta.. :DDD Son niin putkipösilö!! :D Ja Mypa meni taas NIIIIIIN hianosti!! Mä olen ihan saletti, että joku käy treenaamassa sen kanssa multa salaa? :D Ei kenenkään koira kehity itsekseen. Sei voi olla mahollista.

Lisäksi me tehtiin keppejä: VIHDOIN mä sain aikaseks tehtyä kujan verkoilla. Meidän kuja oli vielä liki puolimetrinen ja joo, meni sen ihan iisisti. Siinä välissä meni sit toinen koira, joka meni n. 10cm:n levyisenä kujaa verkoilla. Kun sit tuli taas meidän vuoro mä, ahne paskiainen, sanoin ettei tarvi leventää uudelleen.. ja kas: Mypa meni IHAN OIKEIN!! :DDD Joo, kerran juoksi kujan ohi: ei hae vielä sinne näemmä kunnolla joka kulmasta (koetin siis myös ihan sikaa, mistä ei osannut.. ylläri.. :D) Ja kerran mun kiljuessa sen vieressä tömistellen HIENOA kääntyi kujassa mua kohti ja olis tullut ilman verkkoa katsomaan, että saako palkkaa kun niin kehut. Mut muuten meni hyvin! :)

Puomin kontaktia me tehdään edelleen vaan ihan alastulo-osuudella ja se etenee musta tosi hitaasti! Myrtti osaa sen kyllä siitä, mut mä en pysty hirveesti muuttaan omaa sijaintiani, kun tehdään sitä hallin pienessä "eteisessä" ja siellä on kaikki muutkin oottaassa vuoroaan, ylimääräisiä esteitä jne. Myrtin aikaisempi ongelma siinä oli, että alkoi tuijottamaan palkkaa ja jähmettyi siihen (kuin bc lammaskedolla..:D). Nyt mä piilotan palkan jonkun esteen tms. taakse. Toimii.

Tänään sit tehtiin kotipihassa sitä keppikujaa; kaarilla. Ja n. 10cm:n levyisenä. Oli aika haastetta: piti tehdä peruuttaen eka välistä alkaen. Mut päästiin tekeen ihan alusta ja monta oikeaa toistoa saatiin aikaiseksi. Vielä en uskaltanut lähettää kaukaa, vaan mä "hitsasin" Myrttiä kuono ekassa välissä ja Tony piti lelua päässä. Täst se lähtee.. :) Hitto ku olisin ollut ahkera kesällä!! Nysse oisais ne saletisti.. kepit nääs. :(

ja peeäs: pahoittelut, että nää tekstit on viimeaikana olleet niin "omaakoirankehumista". Mä oon vaan niin hämmästynyt siitä, millainen pieni peto tuo Myrtti on ollut! Ja miten se on niin älyttömän kehityskelpoinen!

peeäskaks: pahoittelut myös siitä, että kirjoitan hemmetinmoisella kiireellä. Ei tule niin "värikästä" tekstiä, kuin haluaisin. Syy: mun pitäis olla jo nukkumassa.. unitunnit on kortilla ja jokainen minuutti pois sängystä on turmioksi.. :)

Jos

saisin valita vain yhden sanan kuvaamaan mun ja Myrtin eilisiä ohjattuja treenejä, niin solisi Ilo. Isolla kirjotettuna. Voi että!! Mua vieläkin hymyilyttää!! Myrtistä on tullut niin pätevä!! Vähän liiankin.. :DD Menee minne nenä näyttää ja menee kovaa.. ei paljon kysele eikä pienellä käskytyksellä käänny katsomaan kartturia. Mutta musta son makee!! Sama meno oli jo viime viikolla ohjatuissa treeneissä. Mypan ohittelut on taaksejäänyttä elämää TÄLLÄ HETKELLÄ. Muisto vain.. mutta totta kai oon varautunut siihen, että se muisto voi palata ihan milloin tahansa. Anyway, Myrtti etenee nyt komiasti ja noukkii eteentulevia esteitä. Viime viikolla treenattii sokkaria ja kuollutta putkikulmaa. Ja SE on Mypan bravuuri!! Myrtti imee putket ihan mistä kulmasta tahansa. NIin elävästä kuin kuolleestakin.. :DD Ja meni ihan saletisti kympin radan lopuksi, sen viiden-kuuden esteen, mutta kummiskin. Siinä piti hypyltä hakea mutkaputken selän takaa suuaukko jne. Ja Mypahan haki.. ;)

Eilen treenattiin vääriä päitä putkesta. Siis sitä, että toinen pää tyrkytti ja sitei saanut mennä. Mua hihitytti etukäteen, kun kuvittelin hilluhiireni suikahtavan luolansuusta sisään. Ja suikahtihan se. Mutta myös sinne oikeaan päähän!!! Ekassa treenissä sain kaikki kohdat toimimaan, ihan sama vedinkö vai työnsinkö: toimi!! Voi vide! :DD (pakko huomauttaa: hilluhiiren namipalkkana oli tietenniin juusto.. :D ehta kermajuusto, joskin se hävisi joka kerran lelulle.. mutta silti. :)) Kaikkein mieltälämmittävin kommetti oli coachilta, joka ihaili Myrtin nopeutta.. niin se vaan on. Vikkelä pieni koira. Punainen ja pieni.. *huokaa* Parasta oli taas huomata, miten Mypan toistonkestävyys on uskomaton. Vikassa treenissä meitä veti väärä putkenpää. Noin kymmenen kertaa, ellei ylikin. Ja joka kerran Myrtti kirmasi yhtä lujaa ja sinne väärään päähän. Kunnes mä älysin (kiitos open) huutaa Myrttiä nimeltä. Enkä TÄÄÄNNEEEEE perse pitkällä. Ja niin Mypa kääntyi sekunninosiksi vilkaisemaan mua, kiisi väärän pään ohi ja sukelsi luolaansa oikeasta päästä. Ja sen päätteksi repi kettupoloa taas riekaleiksi. On tää niin hieno laji!! :)!!

Mä en uskonut, että mä saan vielä agilitystä joskus näin isoa iloa. Ne jotka tietää, tietää mitä se mulle merkkaa. Ne jotka ei tiedä, niin ei tarvikaan. :) Riittää, että ilo ja agility on taas pari. Ja mun kilpailuvietillä varustettuna iloon tarvitaan myös sitä, että homma myös sujuu- ei mitään nollaratameinikiä, vaan sitä, että koira menee haipakkaa ja sen naama nauraa. Ja sitä, että mä nauran loppuverkalla. :)