Kaunis nainen..

kävi Tuurissa, kaunis nainen.. ;) Pätkis oli varsinaisen tosi kaunis: oli ROP!! Onnea vielä mahrottomasti Pia ja Pätkis!! Ja kiitos seurasta ja kyydistä ja kaikesta. <3

Myrtti oli oikein mallikelpoinen. Me on oltu viimeksi kehässä 1v 8kk sitten. Abaut. Ja siinä välissä ei ole treenattu näytelmiä yhtään kertaa. Eli kertaakaan. :D Ja Miss Yy seisoi kuin tatti ja liikkui nätisti!! Pöytäkin meli melko sievästi, pientä ällötystä oli ilmassa siinä vaiheessa, kun tuomari siirtyi takapäähän. Mut se hälle suotakoon: edelleen se reenaamattomuus. Alla kuva kehästä, kuvan on ottanut Anne Peräsalo: kiitos Annelle!!!

Mun pinkeillä laseilla tuo on oikein sievä kuva.. ja koira ;) Tiesin etukäteen, että Rainer Vuorinen on nopea tuomari. Ja sen sai huomata! :) Arvostelu tapahtui pöydällä: mä kuulin koko arvostelun (liikkeitä lukuunottamatta). Ja se oli ihan painokelpoinen. Ihan hirmu paljon vaan jäi ärsyttämään yksi asia... Arvostelussa lukee näin: Kauniit mittasuhteet. Kapea pään kiila. JA SITTEN: pienet silmät. Ja tässä kohtaa mä kuulin kun Vuorinen sanoi, että KAUNIIT silmät ja ihanat, pienet korvat. Niin tämä sihteerirukka ei pysynyt messissä ja kirjoitti, että pienet silmät!! Mikä on IHAN eri asia!!! Ja ne korvat puuttuu kokonaan! Voi tsiisus kun korpeaa, vaikka mitään merkitystä sillä ei olekaan.. paitti mulle. No mut, jatkuu: hyvä rintakehän leveys, oikea hännän pituus ja karvan laatu. Liikkuu erittäin ahtaasti takaa, hyvin edestä ja sivulta. Ja muuten oon samaa mieltä kaikesta. Paitti sihteerin "lisäyksestä"... AVO EH4 oli saldo. Mihin moon tyytyväinen. :)

Näin. Sit käytiin shoppailurundilla kyliksessä ja mukaan jäi "ihan vaan jotain pientä". :)

Mia soitteli myös: olivat olleet kisaamassa Oodin kanssa. Saldona kaksi hyllyä, mut Miaa nauratti: oli tyytyväinen meininkiin. Mikä on ihana kuulla!! :)

Lisäpäivityksinä pitää ehdottomasti kertoa, että Särön poika Vauhti on noussut agissa kolmosiin, sisaruksensa Pena ja Priima (kaikki Nappulavaaran lapsosia) olleet peilauksessa ja todettu edelleen tervesilmäisiksi (molemmilla joku häiritsemätön ylim. lillukarva) ja Säröstä saattaa tulla kesän mittaan paappa.. :D Eli mahtavia uutisia joka suunnalta!! Niin ja saman pentueen lapsonen Aamu on Norjan EO-joukkueessa: oonhan mä muistanut hehkuttaa sitä?! Ihan superhieno lapsikatras on meidän Sääpällä.<3

Semmost. Nyt mun on ihan must pakko mennä soffalle huilaamaan. Mua on supistellut nyt ehkä n. viis tuntia putkeen.. Vaikka musta mä oon 95% päivästä istunut... mutta reissu se on mikä rasittaa. Näemmä aina.. Mä oon kyllä toivonut, että Miio ei mene yli lasketun ajan, mut toivon myös, että ei synny ihan vielä. Sanotaan, että kolme viikkoa vielä vois vartoa. Suunnilleen. ;)

PÄÄ TEE VIII ÄÄÄ

on nuo kaks naista. Elli ja Myrtti! :) Mä pääsin tänään piiiiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa katsomaan, miten kirmalot on sujuneet: muutamia viikkoja on mennyt niin, että joko mulla on ollut päällekkäistä menoa tai oon meinannut tukehtua siitepölyn vuoksi. Joten oli ihanaa päästä katsomaan, missä mennään.

Edistys on ollut huimaa!! Kepit menee jo niin, että Elli otti verkot keskeltä pois ja hilas niitä sivullepäin: jäi selvä rako keppien ja verkon väliin. Ja Myrtti meni joka kerta oikein, ei mitään meininkiäkään lähteä kolosta pois! :) Mä jo sanoinkin, että pian päästään näkemään nämä kaks hyppäreillä.. ;) Oi miten siistiä!! :D

Sit radalla oli tapahtnut myös kehitystä: Myrtti ei enää esim. YHTÄÄN haahuile treenipätkän välissä mua etsien, vaan seistäkillittää Ellin vieressä kieli riippuen ja odottaa, että mihin ja minne ja mitä.. :) Voi liikkis. Ainoa ero on enää mun ja Ellin välillä silmissään siinä, ettei leiki Ellin kanssa. Mun kanssa repii kuin viimeistä päivää. Mut musta siitei pidä huolestua yhtään: palkkautuu nameilla niin hyvin: ahne pieni porsas ;)

Nyt sit kun saadaan kontaktit ja nuo kepakot viimesteltyä, niin voi veljet.. meidä perheessä asuu sit taas kisakoira!! Virvellekin sain vielä hieronta-ajan jussiviikolle, joten Myrtti saadaan letkeään kuntoon. Mun aisti nro kuus sanoo, että se on juntturassa jonnin verran. Ei pahasti, mut ei niin rennon oloinen ole selkäfile, kuin oli silloin keväällä. En panikoi, mut haluan hierottaa sen nyt tässä saumassa.

Nih. Nyssit keskitytään (heh) sunnuntaihin: Mypa pääsee misseilemään elämänsä toista kertaa. Sinänsä tragikoomista, että aa: paikka on Tuuri. Mä oon joskus vannonut, etten IKINÄ vie sinne enää koiraani kehään. Ja bee: lähtökohta on se, että Myrtti ei ehtinyt tehdä turkkiaan ja odotukset on laimeat. Ja cee: jotta ne olis vielä laimeammat, niin sekin vähä, mitä ehti tekemään, tippuu nyt urakalla. Kokeilin etsiä syyllistä valkomattaiseen lattiakarvoitukseen viikonloppuna. Repo oli ekana vuorossa: karvaa lähti, muttei katastrofi. Sit Carro: siitä lähti ihan sikana villaa.. taas. Sit Myrtti: toteisin harjalla että lähtis niin paljon kuin viittis vedellä ja lopetin kohdallaan siihen. Purin sit veetutuksen kampaamalla Säröä, josta irtosi myös äitinsä ja sisarensa lailla... ei kukaan haluais tulla trimmaamaan näitä? Ja kampaaminen kuuluu siihen. Mä en voi käsittää että oon joskus sanonut, ettei tässä rodussa ole kova hoitaminen karvan suhteen.. Oikeesti oon sanonut!! Mä jopa hetken harkitsin VAKAVASTI että vetelen Kaapelin koneella nakuksi. Se ei ole kahteen ja puoleen vuoteen tehnyt karvaa vaan tiputtaa sitä koko ajan ja sekin mikä tulee tilalle on pehmeää sterilisointivillaa. Joten lähellä liikutaan mun sietorajaani... mä vielä harkitsen.. koska se olis kiva misseilyttää nyt vetskukehässä kun se aika lähestyy. Mutta lähellä liikutaan skalpeerausrajaa...

Ja bäk tu näyttely: ihan aikuisten, vakavien sellaisten, oikeasti olemme menossa hakemaan VAAN kokemusta. Koska sitä meillä ei ole kehästä kuin yhdeltä kerralta ja siitä on kaks vuotta kohta aikaa.. :) Ja sanottakoon, että Tuurin ehdottomasti hyvä puoli on yksi pieni kyläkauppa, jossa voi sit lopuksi käydä shoppailemassa.. ;)

Yes. Mut nyt mun neilikat, nukenkaulukset, alppi atsaleat (tai joku alppihässäkkä se oli) ja punalobeliat odottaa. Ja tuomi. Istuttamaan siis. :)